Keisarinmaja

Keisarinmaja on Lapin vanhin matkailurakennus, joka pystytettiin vaaralla vierailleita matkalaisia varten. Majalla järjestettiin tarjoilua ja huonolla säällä se tarjosi matkailijoille suojaa. Metsästysmaja ristittiin Keisarinmajaksi Venäjän keisarin ja Suomen suurruhtinaan vierailua silmälläpitäen (Aleksanteri II hallitsi vuoteen 1882 saakka ja hänen jälkeensä Aleksanteri III). Keisarin Lapin vierailun yhteyteen suunniteltiin myös käyntiä Aavasaksalla. Epävakaisesta poliittisesta tilanteesta johtuen Keisarin matka kuitenkin peruuntui.

Maja edustaa romanttista sekatyyliä, joka on sekoitus uusklassista-, karjalaista-, bysanttilaista- ja viikinkityyliä. Pilarit ja kaaret ovat koristeelliset, seinäpaneelit kuvioituja ja ikkunoiden kaiverruksin koristelluissa vuorilaudoissa on Karjalaan viittaavaa ornamentiikkaa. Majan kalusteet ovat osin alkuperäisiä. Keisarinmajan omistaa Metsähallitus ja sen käyttöä valvoo Museovirasto. Koristeellinen maja on entisöity 1982 ja se toimii museona. Keisarinmaja on avoinna kesällä.

Näkötorni

Aavasaksan lakialueen korkeimmalla kohdalla sijaitseva näkötorni edustaa rakennustyyliltään 1960-luvun orgaanista modernismia. Näkötorni on 13 metriä korkea ja rakennuttajana toimi Tornionlaakson matkailijayhdistys, joka lahjoitti tornin myöhemmin Ylitornion kunnalle. Punatiilisen tornin rakennustiilet olivat Ylitorniolla toimineen tiilitehtaan viimeinen tiilierä. Näkötornista avautuu huikea panoraamanäköala Tornionjoen molemmille puolille. Tornin huippu katettiin lasikatolla v. 2004 ja sinne vievät portaat. Näkötorni on avoinna yleisölle ympäri vuoden.Tornionlaakson kauneimpia näköaloja.

Apteekkarin kioski

Torniolainen apteekkari Hannes Borg rakennutti jugend-tyylisen kioskin 1912 myyntipisteeksi. Sittemmin Tornion kaupunki osti sen ja lahjoitti Ylitornion kunnalle.