Struven ketju

Astemittauksen ketju muodostuu 258 kolmiosta ja siinä on yhteensä 265 peruskolmiopistettä sekä 60 apupistettä. Ketju kulkee nykyään kymmenen maan alueella: Norjassa, Ruotsissa, Suomessa, Venäjällä, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Valko-Venäjällä, Moldovassa sekä Ukrainassa.

Se mitattiin vuosina 1816 – 1855 F.G.W. Struven johdolla. Kyseessä on kolmioketju, jonka pituus on 2820 km. Se kulkee lähellä itäistä 26 pituuspiiriä Hammerfestistä, Pohjoisen jäämeren rannalta, Mustallemerelle Ukrainan Izmailiaan.

Aavasaksa – ”Avasaksa”

Aavasaksan piste – mittaajien käyttämältä nimeltään Avasaksa – mitattiin vuonna 1845 vaaran korkeimmalle kohdalle. Pisteen merkiksi kallioon kaiverretut ristit sijaitsevat nyt vuonna 1969 rakennetun näköalatornin alla.

Struven ketjun mittaajat laativat töistään tarkat selostukset. Tehdyistä risteistä yksi on varsinainen keskusmerkki. Toinen piste mitattiin 2,4 silloista ranskalaista jalkaa (0,77 metriä) keskusmerkistä länteen ja kolmas merkki 3,2 ranskalaista jalkaa (1,04 metriä) keskusmerkistä itään.

Geodeetit eivät valinneet Aavasaksaa mittauspisteeksi luonnonkauneuden tähden, vaan siitä käytännön syystä, että vaaran laelta oli hyvät näköyhteydet seuraaville pisteille.

Maailmanperintökohde

Ketjun kymmenen maata ovat työskennelleet yhdessä ketjun pisteiden etsimiseksi, tarkastamiseksi ja merkitsemiseksi. Ketjun pisteistä on valittu ja suojeltu yhteensä 34 edustamaan koko mittausta. Suojeltuja pisteitä on kaikissa ketjun maissa, mutta pisteiden määrätä vaihtelevat maittain sen mukaan, paljonko pisteitä alun perin oli ja miten ne ovat säilyneet. Kussakin maassa on valittu edustavimmat pisteet. Tarton tähtitorni Virossa ja Alatornion kirkko Suomessa ovat ainoat mittauspisteinä käytetyt rakennukset.

Myös ketjun päätepisteet, Fuglenes Pohjoisen jäämeren rannalla ja Staro-Nekrassowka Mustanmeren tuntumassa, on otettu mukaan. Suomessa suojeltuja pisteitä on kuusi. Valitut 34 pistettä edustavat siis Struven ketjua virallisesti, mutta myös muut säilyneet pisteet on suojeltu kunkin maan kansallisten säännösten mukaisesti.

Stuven ketju on aikansa huomattavin teknis-tieteellinen saavutus. Sitä pidettiin malliesimerkkinä kolmiomittauksesta vielä 1900-luvun jälkipuoliskolla. Ketju liitettiin Unescon Maailmanperintöluetteloon heinäkuussa 2005.