Mikä on kaamos?

Kaamos viittaa ajanjaksoon, jolloin aurinko ei nouse taivaanrannan yläpuolelle. Suomen pohjoisimmassa kunnassa Utsjoella kaamos kestää melkein kaksi kuukautta, Sodankylässä nelisen päivää juuri ennen joulua.

Kaamos johtuu maapallon pyörimisakselin kaltevuudesta. Talviaikaan pohjoisnapa on kallistunut poispäin auringosta ja napapiirien rajaamat maapallon pohjoisimmat alueet ovat pysyvät ympäri vuorokauden maapallon takapuolella auringosta katsoen.

Vaikka kaamos on vuoden pimeintä aikaa, ei silloin kuitenkaan ole pilkkopimeää. Suomen Lappi on lähellä napapiiriä, jossa aurinko on kaamoksen aikaan lähellä taivaanrantaa. Aurinko paistaa ilmakehän yläosiin ja sieltä siroaa maahan hajavaloa. Keskipäivän aikaan tyypillinen on sinertävä, himmeä valo. Keskiyöllä taivaalla voi nähdä revontulia. Lähellä napapiiriä aurinko näkyy myös kaamoksen aikana, sillä ilmakehä taittaa auringonvaloa ja nostaa auringon taivaanrantaan. Valoisuutta lisää myös maata peittävä lumi, joka heijastaa valoa. Lisäksi kuu voi valaista taivasta.

Eteläisemmässä Suomessa ei virallisesti ole kaamosta, mutta koko pimeästä vuodenajasta käytetään usein sanaa kaamos.

Kaamoslaskuri

Kaamoslaskuri laskee päiviä talvipäivänseisaukseen. Talvipäivänseisaus on lyhin vuoden päivä. Siitä lähtien päivät pitenevät ja talven pimeys väistyy vähitellen. Kevätpäiväntasauksena päivä ja yö ovat jälleen samanpituiset. Vuoden pisin päivä on kesäpäivänseisaus. Paikkakunnilla, joilla koetaan kaamos, laskuri näyttää kaamoksen keston.

 Takaisin